Vastine Ylen artikkeliin "Kannattaako bruttokansantuotteesta uhrata 6–8 prosenttia, että muutama vanhus pelastuu?"

Ylessä oli vasta artikkeli otsikolla '"Kannattaako bruttokansantuotteesta uhrata 6–8 prosenttia, että muutama vanhus pelastuu?" Näin Suomessa lasketaan, mitä terveys saa maksaa'. (https://yle.fi/uutiset/3-11402209). Huomasin artikkelissa useita virheitä ja puutteita. Olen lähettänyt aiheesta Ylen uutistoimitukseen viestin, mutta avaan asioita myös tässä.

Kuolleisuus

Ensinnäkin, kuolleiden määrä on laskuissa arvioitu pahasti alakanttiin. Artikkelissa on käytetty lukua 10 000. Todellinen luku ilman rajoituksia olisi kuitenkin noin 33 000 (Tähän lukuun on päätynyt mm. Kansanterveyslaitoksella pitkän uran tehnyt ja riskinarviointiin erikoistunut emeritusprofessori Matti Jantunen, https://worldaccordingtomatti.blog/2020/05/18/tama-korona-arpa-ei-voita-kiitamme-kannatuksesta/).

Kuolemien vaikutukset

Kuolleet eivät ole pelkästään heikkoja vanhuksia, vaan esimerkiksi tehohoitoon on joutunut fyysiseltä toimintakyvyltään hyväkuntoisia. Kun huomioidaan pitkäaikaissairaudet, keskimäärin miehet ovat menettäneet 13 ja naiset 12 vuotta elämästään (https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504667.html).

Tehohoidon kapasiteetti

Vaikka rajattaisiin tehohoidon ulkopuolelle kaikki yli 80-vuotiaat sekä riskiryhmiin kuuluvat yli 60-vuotiaat, kuten Ruotsissa on tehty (https://www.bbc.com/news/world-europe-52704836), tehohoidon kapasiteetti ei riittäisi ilman rajoituksia. Ruotsissakin on jouduttu tekemään rajoituksia, ja ihmiset ovat muuttaneet käyttäytymistään, vaikkakaan eivät yhtä paljon kuin Suomessa (https://nordregio.org/maps/mobility-changes-due-to-covid-19/). Silti Ruotsissa sairaanhoito on paikoin ajautunut kaaokseen (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pohjois-ruotsissa-nostettiin-valmiustasoa-koronan-levitessa-jallivaarassa-tilanne-on-kaoottinen-sairaanhoitajat-itkevat-toissa-ja-jopa-kotiin-tullessaan/7853940).

Talousvaikutukset

Edellisestä voidaan päätellä, että Ruotsin rajoitukset ovat lievimmät mahdolliset ilman, että sairaalat ruuhkautuvat ja hoidon ulkopuolelle rajataan valtavia määriä ihmisiä. Miten Ruotsin talousennusteet vertautuvat muihin maihin?

https://sebgroup.com/siteassets/large_corporates_and_institutions/prospectuses_and_downloads/research_reports/nordic_outlook/2020/nordic_outlook_may_2020_eng.pdf

Nähdään, että Ruotsin bruttokansantuotteen ennuste vuodelle 2020 on -11,5 % ja vuodelle 2021 +3,0 %. Euroalueen keskimäärin ennuste on -13,5 % ja +3,5 % vastaavasti. Näistä siis yhteisvaikutus olisi, että Ruotsin BKT olisi vuonna 2021 91,2% vuoden 2019 tasoon nähden ja euroalueella 89,5%.

Ei siis voida sanoa, että rajoituksien merkitys olisi Suomessa 6 - 8 %, vaan se näyttäisi olevan kahden seuraavan vuoden ajalle noin 1,7 % luokkaa.

Kansanterveyskustannukset

Näyttää sille, että Ruotsin laumasuojastrategia ei toimi senkään takia, että immuniteetti COVID-19:ää vastaan kestää vain lyhyen ajan, puhutaan vain kuukausista. Sen takia virus näyttää alkavan Ruotsin linjalla kiertämään väestössä uudelleen siihen asti, että virus joko tukahdutetaan tai saadaan rokote (https://www.forbes.com/sites/williamhaseltine/2020/06/19/immunity-to-covid-19-infection-may-fade-quickly/).

Samassa artikkelissa kerrotaan myös, että alustavasti näyttää sille, että 2/3 oireettomistakin potilaista saa keuhkovaurioita. Mitkä tämän vaikutukset kansanterveyteen ja talouteen ovat pitkällä aikavälillä? Kukaan ei vielä tiedä, mutta ne voivat olla hyvin merkittäviä.

Luottamus viranomaisiin

Ruotsissa luottamus viranomaisiin on ollut kovassa laskussa. Pohjoismaissa ihmiset ovat perinteisesti luottaneet viranomaisiin. Niin kauan, kuin viranomaiset myös ovat tämän luottamuksen arvoisia, yhteiskunta hyötyy tästä valtavasti. Esimerkiksi on helppo ohjata ihmisiä oikeanlaiseen käytökseen pelkillä suosituksilla. Näiden suhteen on helpompi saada ihmisiä toimimaan oikein ilman raskaita lainsäädännöllisiä ja valvomiseen liittyviä toimia. Myös rikollisuus pysyy matalana. Ihmiset ovat yleisesti ottaen Pohjoismaissa tyytyväisiä ja onnellisia.

Jos tämä luottamus menee, seuraa valtavia ongelmia, joiden korjaaminen voi olla hyvin vaikeaa. Esimerkiksi USA:ssa on nähty, kuinka vaikeaa koronakriisin hoitaminen on, koska ihmiset eivät luota viranomaisten tahtovan heidän parastaan. Mikä onkaan tilanne Ruotsissa siinä vaiheessa, kun isommalle osalle väestöstä paljastuu, että heidän strategia ei ollutkaan taloudellisesti tai ihmishenkien kannalta niin hyvä kuin he ovat luulleet?

Lopputulema

Artikkelissa on laskettu säästettyjä elinvuosia olevan 100 000, ja BKT:n vaikutus olevan 6 - 8 %. Kuten ylläolevassa on osoitettu, säätettyjä elinvuosia on kuitenkin 12,5 * 33 000 = 412 500 - eli yli nelinkertainen määrä. Samalla vaikutus bruttokansantuotteeseen onkin reilusti alle 2 % luokkaa lasketun 6-8 % sijaan. BKT-vaikutus on siis alle 5 miljardia suhteutettuna Ruotsin linjaan (huomioimatta yllä mainittuja epäsuoria vaikutuksia).

Lukuja ei tosin voi verrata suoraan, sillä Ruotsissakaan virus ei ole mellastanut vapaasti. Toisaalta Ruotsin lopullisesta kuolleisuudesta voi esittää vain arvioita sen mukaan, mille suunnalle Ruotsi lähtee. Oletetaan kuitenkin, että sama linja jatkuu hiipuen vuoden loppua kohti, ja kuolleita tulee yhteensä 7500 (tämä on hyvin konservatiivinen oletus sillä ajattelulla, että Ruotsi saa epidemian hidastumaan lisäämällä testausta). Suomen väkilukuun suhteutettuna tämä tarkoittaisi 4125 henkeä. Menetettyjä elinvuosia tulisi hieman yli 51 500. Hinta olisi noin 4,7 miljardia. Hintaa pelastetulle elinvuodelle tulisi 91 800 euroa. Tämä on alle 2/3 artikkelin laskuista. Ruotsissa on esitetty arvioita silti, että kuolleiden määrä voi nousta jopa 20 000:een. Silloin nähdään, että Suomessa hinnaksi on tullutkin ehkä noin 30 000 euroa / elinvuosi.

Olen sitä mieltä, että toimien suhteen ei ole ylireagoitu. Päinvastoin, tekemällä rajaustoimet aikaisemmin ja hetkellisesti voimakkaina, myös ensimmäinen aalto olisi voitu pitää hyvin pienenä ja voimakkaampia rajauksia olisi päästy purkamaan aikaisemmin. Talousvaikutukset olisivat jääneet pienemmiksi, kuten on tapahtunut Kaakkois-Aasiassa.

Voi myös olla, että Ruotsi joutuu pakon edessä sulkemaan yhteiskuntaa lisää. Lisäksi Ruotsin maine on kärsinyt kovan kolauksen. Silläkin voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia maan talouteen.