tiistai 12. toukokuuta 2020

Tehohoidon kapasiteetti

Miten käy tehohoidon kapasiteetti, kun Suomi lähtee toteuttamaan koronastrategiaansa. Strategia on nimetty hybridistrategiaksi, joka kuulostaa mukavammalle ja modernimmalle kuin laumaimmuniteetti, joka on saanut ikävän kaiun. Se on kuitenkin sama strategia kuin Ruotsissa. Ainoana erona, että Suomen viivytellessä ihmisille tuli hetkeksi kuva siitä, että virusta ollaan taltuttamassa. Lisäksi on ehditty varautua hieman paremmin suojavarusteiden suhteen. Perustelen seuraavassa blogissa, miksi uskon Suomen päätyneen tähän strategiaan, ja miksi siitä on kommunikoitu niin sekavasti.

Vapaasti levitessään viruksen leviämisvauhti on sellainen, että tehohoito ei pysty vastaamaan edes laajennetulla kapasiteetilla. THL on esittänyt skenaarioissaan, että taudin kulkiessa väestön läpi vaikeassakin skenaariossa kuolleita olisi noin 3200 (2). Kuten esitän analyysissäni https://koronasuomessa.blogspot.com/2020/05/avoin-kirje-suomen-koronastrategiasta.html, kuolleisuuden odotus on kerrottu kansalle hyvin pahasti alakanttiin, noin 3300:aan.

Epidemia ei siis pysähdy vielä kun 58,3 % väestöstä on sairastanut taudin, mutta lasketaan synkemmillä luvuilla, että se pysähtyisi vasta 80 % kohdalla. Tällöin 4,4 miljoonaa henkeä on sairastanut taudin. Kuolleita heistä on noin yksi prosentti, eli 44 000 henkeä. 58,3 % kohdalla kuolleisuus olisi noin 32 000 henkeä. THL:n kertoma 3300 on siis noin kymmenesosa todellisuudesta.

Tehohoidon kapasiteetti ei tällä strategialla tietenkään riittäisi mitenkään hoitamaan kaikkia. Kenen hoitamiseen se riittää? Olettaen, että epidemiastrategian tehohoidon ikäjakaumat on ilmoitettu oikein ja todenmukaisina (3), voidaan laskea kriittistä hoitoa tarvitsevien osuudet (varsinaisilla prosenttiosuuksilla ei ole tässä merkitystä, koska ne on ilmoitettu väärin n. kertoimella 10, vaan sillä että ne ovat oikein suhteessa toisiinsa):

IkäSairaala-% Kriittinen % sairaala %:sta
 Tehohoidon tarve% yht
Tehohoitoon pääsy %
 0-9 0,005 8 =0,005*0,08=0,0004 100
 10-19 0,01 9 0,0009 100
 20-29 0,11 13 0,0143 100
 30-39 0,18 18 0,0324 100
 40-49 0,24 25 0,06 100
 50-59 0,5 32 0,16 100
 60-69 2 38 0,76 100
 70-75 6 45 2,7 ??
 75-80 6 45 2,7 ??
 80+ 6,5 51 3,315 ??

THL:n koronaviruksen seurannasta (4) nähdään, että tartunnat laskevat noin 50-59 ikävuoden jälkeen, mahdollisesti johtuen kontaktien vähentämisestä jo tässä ikäluokassa. On oletettavaa että 0-20 -vuotiaiden tapaukset ovat samaa luokkaa kuin muillakin ikäryhmillä, mutta lieväoireisena testaamatta ja tunnistamatta.
Saadaan siis seuraavanlaiset suhteelliset arvot tehohoitoon joutuville
 IkäTapauksia
Kriittisen hoidon tarve-%
 Kriittisen hoidon vertailuluku
 0-10 1000 0,0004 = 1000 * 0,0004 = 0,4
 10-19 1000 0,0009 0,9
 20-29 1100 0,0143 15,73
 30-39 1000 0,324 324
 40-49 1000 0,06 60
 50-59 1100 0,16 176
 60-69560 0,76 425,6
 70-79 300 2,7 810
 80+ 460 3,315 1525

Voidaan laskea suhdeluku tehohoidon tarpeelle. 0-69 -vuotiaiden yhteenlaskettu vertailuluku on 1002,63. 70+-vuotiailla tämä on yhteensä 2335. Nähdään, että tehohoitoon joutuvista 30,0 % on alle 70-vuotiaita.

Jälleen, jos oletetaan että epidemian kulkukäyrät ovat oikean malliset, siitä näkyvät seuraavanlaiset kuvaajat:
Kuvaaja 1. R0=1,8

Kuvaaja 2. R0=1,6

Tehohoidon nostettu maksimikapasiteetti on Suomessa ollut noin tuhat paikkaa. Koska tässäkin tilastossa kerroin on oletettavasti pielessä kertoimella 10, maksimaalinen tehohoidon tarve olisi molemmissa skenaarioissa noin 2000 paikkaa. Tehohoidon kapasiteetti ylittyy enimmillään 100 %:lla. Kuvaajissa ei ole kerrottu, onko mallinnuksen parametrien mukaiset tehohoidon rajoitusprosentit jo huomioitu. Jos ei ole, tehohoidon kapasiteetti oletettavasti riittäisi rajaamalla yli 75-vuotiaat tehohoidon ulkopuolelle. Nämä oletukset pätevät vain, jos 1000 paikan kapasiteetti on käytössä tehohoidolle. Määrä voi olla suurempi, jos hätähoitopaikkoja saadaan vielä enemmän. Se voi olla myös pienempi, jos muuta tehohoitokapasiteettia tarvitaan enemmän.

Kun uutisoitiin siitä kuinka oli tehty paljon hoitotahtojen päivittämisiä puhelimitse, kysymättä omaisilta koronakriisin alkaessa Suomessa, tässä on siihen syy. Laumasuojastrategia on luultavasti siis pysynyt lähes alkuperäisessä muodossaan jo epidemian alkumetreiltä asti, ainoastaan alkujarrutuksen R0:n tippuminen alle yhden yllätti asiantuntijat. Sitä ei ehkä olisi haluttu, koska olisi ollut helpompi vedota, että sellainen ei onnistu Suomessa, koska meillä ei ole siihen tarvittavaa lainsäädäntöä, tai jollain muulla vastaavalla selityksellä. Nyt nähtiin, että se onnistui suosituksillakin, eikä sitä tietoa voi enää kansalta ottaa pois.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti